Laki eläinten hyvinvoinnista korvaa aiemman eläinsuojelulain. Uuden lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Lain tarkoituksena on myös lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Eläinten itseisarvo on kirjattu lakiesityksen perusteisiin.

Lakia tullaan täydentämään tarkempia säännöksiä antavilla asetuksilla. Muun muassa lemmikkien jalostusta koskeva asetus valmistellaan vuoden 2024 aikana.

Ruokavirasto antaa tarkempia ohjeita siitä, mitä eläinten hyvinvointilaki tarkoittaa lemmikkien kohdalla. Yksityiskohtaisempaa tietoa löytyy viraston verkkosivuilta.

Yleiset periaatteet ja koiran kohtelu

Koiraa on kohdeltava hyvin ja sitä kunnioittaen. Koiralle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä sen hyvinvointia saa vaarantaa tarpeettomasti. Hoidossa olevaa koiraa ei saa jättää hoidotta tai hylätä.

Koiraa on kohdeltava rauhallisesti. Koiran koulutuksessa on pyrittävä käyttämään hyväksi sen lajityyppistä käyttäytymistä. Koira on totuteltava käsittelyyn ja sen pito-olosuhteisiin.

Koiraa ei saa kouluttaa kovakouraisesti tai muuten sillä tavalla, että sille aiheutetaan tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Koiraa ei saa rasittaa liikaa eikä pitää kohtuuttoman ankarassa kurissa. Koiran koulutuksessa on otettava huomioon sen osaamistaso ja suorituskyky. Koiraa ei saa pakottaa yrittämään sen luonnollisia kykyjä tai voimia.

Koiraa ei saa vahingoittaa tarpeettomasti. Koiran tarpeettomana vahingoittamisena ei pidetä sen käyttöä viranomaistoiminnassa koiran käyttötarkoitukseen liittyvissä tehtävissä, joihin liittyy tehtävän luonteen vuoksi vaara eläimen vahingoittumisesta.

Koiraa ei saa värjätä sen ulkonäön muuttamiseksi.

Kielletyt välineet ja toimenpiteet

Koiralla ei saa käyttää sellaisia välineitä tai varusteita, jotka aiheuttavat sille tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa. Kiellettyjä laitteita ovat esimerkiksi kauko-ohjauksella toimivat sähköpannat, sähköiskuun perustuvat haukunestopannat, sekä niin sanotut näkymättömät aidat, joihin kuuluva sähköpanta aktivoituu koiran lähestyessä sen halutun liikkuma-alueen rajaamiseen käytettyä johtoa.

Kiellettyä on esimerkiksi koiran korvien tai hännän typistäminen sekä kosmeettisten lävistysten ja tatuointien tekeminen koiralle. Kannusvarpaiden poistaminen ennaltaehkäisevästi on kiellettyä, mutta aiemmin tehdyt poistot, tai myöhemmin eläinlääkinnällisestä syystä tehdyt varvasamputaatiot, eivät estä näyttelyyn, kokeeseen, testiin tai kilpailuun osallistumista. Tämä koskee myös 1.1.2024 jälkeen Suomen ulkopuolella syntyneitä koiria.

Koiraa, jolle on tehty toimenpide sen ulkonäön muuttamiseksi, ei saa käyttää kokeissa, kilpailussa tai koiranäyttelyissä. Kielto koskee kaikkia koiria rippumatta siitä, onko toimenpide tehty Suomessa tai ulkomailla.

Koiranpito

Koiralla tulee olla mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyä olennaisia käyttäytymistarpeita.

Koiralla on oltava sen pitopaikassa tarjolla jatkuvasti vettä. Tätä ei kuitenkaan edellytetä silloin, kun poikkeuksellisen vaikeat sääolosuhteet estävät sulan veden jatkuvan saatavilla pidon. Vuosittaiset pakkasjaksot eivät kuitenkaan ole tällaisia sääolosuhteita. Jatkuvaa sulan veden saantia ei edellytetä rekikoirien pitopaikoissa talviaikana, mutta silloin, kun vesi jäätyy sääolosuhteiden takia, on koirat juotettava vähintään kolme kertaa päivässä. 

Koiran pitopaikassa on voitava ylläpitää koiran hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Koira on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa sen pitopaikassa.

Koiraa saa pitää sen kuljetukseen tarkoitetussa häkissä tai muussa vastaavassa pienikokoisessa säilytystilassa vain, jos sen kuljettaminen, sairaus tai muu tilapäinen ja hyväksyttävä syy edellyttää sitä. 

Alle 16-vuotias lapsi ei voi olla yksin vastuussa koiran hyvinvoinnista. Hän voi kuitenkin omistaa koiran tai hoitaa koiria. Vanhemmat, huoltajat tai muut alle 16-vuotiaan lapsen valvojat ovat vastuussa siitä, miten lapsi kohtelee eläimiä. 

Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa koiria pitävien henkilöiden tulee tehdä toiminnastaan ilmoitus aluehallintovirastolle. Ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi koirien pidoksi katsotaan toiminta, joka on määritelty eläinten hyvinvointilain liitteessä 2. Tällaista toimintaa on esimerkiksi koirahoitolan pito. Ammattimaisen tai muutoin laajamittaisen toiminnan määritelmä täyttyy myös, jos esimerkiksi pitää vähintään seitsemää yli puolivuotiasta koiraa, tai kasvattaa kolme pentuetta vuodessa. Pentueisiin lasketaan mukaan myös kissa-, fretti- ja kanipentueet. Tarkempaa tietoa löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta ohjeesta Ilmoituksenvarainen eläinten pito ja muu toiminta.

Koirien tai koiranpentujen myynti

Myytäviä tai annettavia koiranpentuja tai koiria markkinoitaessa on ilmoituksessa annettava tietyt minimitiedot. Pakollisia tietoja ovat myyjän nimi, koiran syntymäaika ja ikä tai arvio koiran iästä, koiran syntymämaa (jos muu kuin Suomi) sekä sen sijaintipaikkakunta tai -maa ilmoitushetkellä.

Jos myyjä harjoittaa ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa koirien pitoa, on ilmoituksessa kerrottava lisäksi toiminnan yksilöivä tunnus, eli eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä näkyvä toimijan asiakastunnus tai maatilatunnus. Ulkomaisten toimijoiden osalta yksilöivänä tunnuksena voi tarvittaessa käyttää niin sanotusta TRACES-järjestelmästä ilmenevää lähtöpitopaikan tunnusta. 

Jos koirien markkinoinnissa käytetään valokuvia, ainakin yhden kuvista on esitettävä ilmoituksen kohteena olevaa eläintä tai sen emää, ja tämän tiedon tulee käydä ilmi kuvista.

Koiran luovutuksen yhteydessä myyjän on annettava vastaanottajalle tarvittavat tiedot koiran hoidosta ja muista sen hyvinvoinnin kannalta oleellisista seikoista.

Alle kuuden kuukauden ikäistä koiranpentua ei saa tuoda muusta maasta Suomeen, jos tarkoituksena on myydä tai muutoin luovuttaa pentu Suomessa edelleen neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Tulli voi määrätä tällaisen koiranpennun palautettavaksi lähtömaahan. Tämä ei estä alle puolivuotiaan pennun hankkimista ulkomailta, kunhan kauppasopimus on tehty ennen pennun tuontia Suomeen. Jatkossakin on siis sallittua ostaa alle puolivuotias pentu ulkomailta ja noutaa se itse Suomeen, tai järjestää pennun kuljetus muulla tavalla.

Tarkempaa ohjeistusta löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta Koirien ja kissojen myynti ja luovuttaminen.

Koiraa ei saa luovuttaa pysyvästi alle 16-vuotiaalle lapselle ilman huoltajan suostumusta.

Koirien kokeet, kilpailut ja koiranäyttelyt

Laki eläinten hyvinvoinnista tuo uusia velvoitteita eläinkilpailuja ja -näyttelyitä järjestäville toimijoille. Eläinkilpailun tai -näyttelyn järjestäjä on vastuussa myös tapahtuman turvallisuudesta.

Koe, kilpailu tai näyttely ei saa vaarantaa tarpeettomasti koiran hyvinvointia. Koiralle ei saa antaa sellaista lääkettä tai muuta vastaavaa ainetta tai käyttää sellaista menetelmää, jonka tarkoituksena on vaikuttaa keinotekoisesti sen suorituskykyyn tai käyttäytymiseen kokeessa, kilpailussa tai näyttelyssä.

Sellaisista kilpailuista, joissa niihin osallistuva eläin tai kohde-eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle tai kärsimykselle, on tehtävä ilmoitus aluehallintovirastolle. Ruokavirasto on listannut esimerkkejä kilpailuista, joiden se katsoo olevan ilmoitusvelvollisuuden piirissä. 

Tällaisia ovat muun muassa 

  • koirien maksimaaliseen suoritukseen tähtäävät taakan- ja kuormanveto­kilpailut
  • vinttikoirien juoksukilpailut radalla ja maastossa 
  • koirien pitkänmatkan valjakkoajokilpailut 
  • koirien SM- tai sitä ylemmän tason agilitykilpailut 
  • luolakoirien taipumuskokeet 
  • koirien SM- tai sitä ylemmän tason paimennuskilpailut esimerkiksi lampaiden, nautojen ja porojen paimennuk­sessa.

Tarkempaa tietoa löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta Eläinkilpailut ja -näyttelyt sekä ohjeesta Eläinkilpailun ja näyttelyn järjestäminen ja niihin osallistuminen.

Koiranjalostus

Koiraa ei saa käyttää jalostukseen, jos se ei kykene lisääntymään luonnollisesti tai jos lisääntymisestä aiheutuu todennäköisesti merkittävää haittaa sen hyvinvoinnille. Koiraa ei myöskään saa käyttää jalostukseen, jos jalostukseen käyttö aiheuttaa todennäköisesti merkittävää hyvinvointihaittaa sen tulevalle jälkeläiselle. Jalostuksen seurauksena syntyvien eläinten tulee kyetä ominaisuuksiensa puolesta elämään lajilleen tyypillistä elämää.

Jalostukseen käytettävän uroskoiran tulee kyetä astumaan luonnollisesti. Säännös ei estä keinosiemennyskäyttöä uroksilta, jotka ovat kykeneväisiä myös luonnolliseen astumiseen, tai uroksilta, joiden astumiskyvyttömyys johtuu esimerkiksi onnettomuudesta. Narttukoiraa, joka ei oman ruumiinrakenteensa tai sen jälkeläisten odotettavissa olevan ruumiinrakenteen takia kykene synnyttämään jälkeläisiä ilman keisarinleikkausta, ei saa käyttää jalostukseen.

Siitä, millaisia eläimiä ei saa käyttää jalostukseen, tullaan antamaan tarkempia säännöksiä erillisellä asetuksella. Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetussa laissa on säädetty eläinlääkäreille tuleva ilmoitusvelvollisuus koirilla diagnosoimistaan eläimen jalostuskäyttöä rajoittavista vioista ja sairauksista. Ilmoitukset tullaan tekemään Ruokaviraston ylläpitämään koirarekisteriin.

Miten koirien hyvinvointiongelmiin voi puuttua?

Jos epäilee, että koiralla ei ole kaikki hyvin, kannattaa ensin pyrkiä keskustelemaan asiasta koiran omistajan tai haltijan kanssa. Aina tämä ei ole mahdollista.

Kennelliiton vapaaehtoiset kennelneuvojat ohjaavat ja auttavat koirankasvattajia ja koiranomistajia, mutta he eivät ole viranomaisia. Heiltä voi kuitenkin kysyä neuvoa, sillä heillä on yhteydet oman alueensa eläinsuojelutoimijoihin. Kennelneuvojien yhteystiedot löytyvät täältä.

Jos tilanne on sellainen, että on tarpeen tehdä eläinsuojeluilmoitus, tulee se aina tehdä eläinsuojeluviranomaisille eli valvontaeläinlääkäreille. Tarkempaa tietoa löytyy Aluehallintoviraston verkkosivulta.

Kennelliiton sääntöjen tai -ohjeiden vastaisesta toiminnasta voi tehdä Kennelliitolle ilmoituksen sille Kennelliiton hallituksen alaiselle toimikunnalle (kasvattajatoimikunta, näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunta, jalostustieteellinen toimikunta, koe- ja kilpailutoimikunta), jonka alaan asia kuuluu. Tarkempaa tietoa ilmoituksen tekemisestä löytyy täältä.